Karjalan Armeija hyökkää 1941

Ilomantsi, Louhivaara, Peurujoki, Tolvajärvi, Korpiselkä, Ristisalmi, Saarivaara, Havuvaara, Kaatiovaara, Koirinvaara, Prolanvaara, Laaja, Kartohjärvi, Tohmajärven Muskon raja-alue, Värtsilän ympäristö, Pälkjärvi, Pirttipohja, Kontio-Leppälahti, Kirjavalahti, Tohmajoki, Leppäselkä, Sortavala, Kitee, Kaalamo, Okanmäki, Tirimäki, Särkisyrjä, Multamäki, Louhimäki Kiteenjoella, Kiteenjoki, Latvasyrjä, Vieremäjärvet, Rautalahti, Kuivalainen, Ruskeala, Tuulos, Nurmoila, Orenshenskoje, Gora, Nuosjärvi, Prääsä, Pyhäjärvi, Petroskoi, Karhumäki ... Tuntemattoman sotilaan rykmentin (JR 8) sotatietä seurataan kirjassa myös tiiviisti.

Kirjassa kerrotaan muun muassa yllämainituista kovista taisteluista, joita hyökkäysarmeija kävi etenemistiellään. Kirja pyrkii kokoamaan yhteen Pohjois-Karjalasta 1941 alkaneen Karjalan Armeijan suurhyökkäyksen vaiheet. Kirja ei sisällä vetäytymistaisteluja (Itä-Karjalasta ja Syväriltä). Ne sisältyvät kirjoittajan toisen kirjan "Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944" - kokonaisesitykseen.

Karjalan Armeijan yleishyökkäys itään alkoi 10. heinäkuuta 1941 Pohjois-Karjalasta lähes yhtäaikaisesti koko rintaman leveydeltä, hyökkäysrintaman leveys oli noin sata kilometriä. Alkuvaiheen tavoitteena oli vallata takaisin talvisodassa menetetyt alueet. Sadantuhannen miehen vahvuisen armeijan hyökkäys eteni Laatokan Karjalaan, Syvärille ja Itä-Karjalaan. Matkalla vallattiin Sortavalan, Petroskoin ja Karhumäen kaupungit. Petroskoin nimi muutettiin valtauksen tapahduttua, ja jo vähän aiemminkin, Äänislinnaksi.

Kirja kuuluu neljän kirjan sarjaan, jossa käsitellään laajasti Karjalan Armeijan hyökkäystä 1941 sekä vetäytymistaisteluja Maaselän kannakselta ja Syväriltä 1944. Kolme muuta kirjaa ovat: Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944, Hyökkäys Tohmajärveltä 1941 - taistellen takaisin 1944 ja Hyökkäys Ilomantsista 1941 - taistellen takaisin 1944.

Kirjassa kerrottuja taisteluja voidaan lukea pääosin ilman, että tarvitsee välttämättä osata aiempien taistelujen historiaa. Näin kirja toimii myös eräänlaisena taistelupaikkojen hakuteoksena. Kirjan parasta antia ovat kuvaliitteet kirjan loppupuolella: Karjalan Armeijan henkilöstöä ja raskasta aseistusta esittelevät kuvaliitteet.